Mansikki

Käytiin viikonloppuna, lauantaina Jokioisilla Elonkierrossa lasten maatalousnäyttelyssä, Mansikissa. Miäs kun sai työpaikaltaan - HK:lta liput meille, joten olihan ne hyödynnettävä. HK oli tapahtuman pääsponsori, joten tarjosi halukkaille työntekijöilleen liput Mansikkiin. 

Lauantai aamuna keli ei ollut ihan sieltä parhaimmasta päästä, ja oltiinkin jo kahden vaiheilla lähdetäänkö, mutta uhmattiin sadetta ja mentiin.  Niin oli myös moni muu tehnyt. Itse en ollut Elonkierrossa käynyt aiemmin, mutta miäs oli - tosin siitä oli jo aikaa viitisentoista vuotta. Itse paikan päälle parkkipaikan läheisyydestä pystyi joko kävelemään tai menemään traktorin vetämässä peräkärryssä. Me tietty valkattiin kyyti. 

Lapsille oli nähtävää ja koettavaa. Lehmiä, sikoja, kanoja, lampaita, aaseja ja alpakoita. Oli mahdollisuus päästä ratsastaan ponilla, juoksemaan venhäpellolle tehdyssä labyrintissa (Venla tykkäsi tästä hirmusesti), ajamaan polkutraktoria, pääsi tutkimaan ambulanssia, palo- ja poliisiautoa, kokeileen lypsämistä ja nikkaroimaan. Venla oli kiinnostunut eläimistä ja niitä vähän lähdettiinkin lähinnä katsomaan. Vanessa sai toistaiseksi tyytyä katselemaan menoa ja meininkiä rattaista vielä. 

Venlalle ulkovarustus oli sopiva, mutta miäs ja minä oltaisiin myös tarvittu kumisaappaat, mutta ei moisia omisteta (meni reissun jälkeen kylläkin hankintalistalle). Lenkkarit sen märän ja kurapaskan keskellä ei kauaa kestäny kuivina. Mutta eipä oltu ainoita vanhempia joilla oli samanlainen kenkävarustus, lähestulkoo 90%  muista vanhemmista oli liikkeellä lenkkareilla ja muksut kumisaappailla, haha! Mutta oli varsin kotoisa fiilis olla siellä kaikkien maatalouskoneiden, eläimien ja kuran keskellä. 

Kotiin lähtiessä Venla kaatui yhteen mutakasaan oli sen jälkeen päästä varpaisiin kunnon kurakuorrutteessa. Ennen autoon pääsyä likka riisuttiinkin ulkotamineistaan pois ja vaatteet meni kotona suoraan pesuun.