Tasan vuosi sitten (oli torstai 19.5) tein positiivisen raskaustestin. Heti viikon alussa jo - maanantaina kuulostelin oloani. Huono olo, ruoka ei maistu, tissit on arat, vatta oli turvoksissa ja kipristeli. Laskeskelin, että menkkojen pitäisi alkaa vasta sunnuntaina. Pariin kertaan mietin että voisko oikeesti olla niin, että olisi tärpänny. Pengoin kaapista testin, joka oli jäänyt käyttämättä kun plussasin Venlasta. Saatuani Venlan päiväunille ryntäsin vessaan ajatellen että menkat ne vaan on tulossa vähä eikä plussatuloskaan voisi vielä näkyä, mutta varmistetaan nyt vielä. Eipä mennyt kauaa, kun hailakka viiva ilmestyi. Kädet täristen kääntelin ja vääntelin, taisi joku "ei hittoki" tulla, mutta plussa se oli. Menkkojen alkuun oli muutama päivä ja silti tikussa koristi kaksi viivaa. Varmistin vielä seuraavana päivänä uudestaan, tuloksena tummempi viiva. Lauantaina päivää ennen oletettujen menkkojen alkamispäivänä tein kolmannen testin, jolloin tyrkkäsin miähelle plussatun pissatikun kouraan, että tässä sitä oltais taas. Oli muuten hemmetin vaikeeta olla ne pari päivää kertomatta miähelle tulosta. Mutta toisaaltaa oli jännittävää pitää salaisuus ihan hetken vain itsellään. Ja halusin varmistua että tikussa viiva tummenee, että on salamatkustaja varmasti mukana. Nyt vuosi myöhemmin se salamatkustaja on pian neljän kuukauden vanha ihana palleroinen ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti